Siirry Nuori Suomi -organisaation sivuille
 

Ryhmänhallinta

 

Ryhmänhallinta tarkoittaa sitä, että ohjaajalla on auktoriteettia hallita ryhmän toimintaa toivotulla tavalla.

Ryhmä pysyy ohjaajan hallinnassa, kun jokainen ryhmäläinen noudattaa ohjeita ja toimii sovitulla tavalla.

 

Ryhmänhallintaa parantavat yhteisesti sovitut säännöt, rutiinit ja niiden noudattaminen.

 

Pareihin, pienryhmiin ja joukkueisiin jaon yhteydessä on tärkeää hyödyntää lasten tuntemusta siten, että esimerkiksi kahta häiriköivää lasta ei laita toistensa pareiksi tai samaan pienryhmään tai joukkueeseen.

 

Hyvillä vuorovaikutustaidoilla aikuinen voi ennaltaehkäistä monta alkavaa ristiriita tai häiriköintitilannetta.     

 

 

Säännöt

Jotta kasvatustyö ei olisi yksipuolista käskyttämistä, ohjaajan on hyvä sopia yhdessä ryhmänsä kanssa yhteiset käytöstavat ja toimintasäännöt. Keskusteluissa on hyvä pohtia yhdessä lasten kanssa, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jokainen voi tuntea kuuluvansa ryhmään ja että hänellä on siinä myös hyvä ja turvallinen olla.

 

Yhteisten pohdintojen myötä säännöille tulee perustelut. Kun ne on kerran pohdittu, ohjaajan ei enää tarvitse jokaisella kerralla erikseen perustella samoja asioita. Kaikki tietävät, että säännöt ovat yhteiseksi parhaaksi. Jos lapsi ei ymmärrä jonkin säännön perusteluja, hän voi kuvitella että ohjaaja haluaa säännöillä vaan testata auktoriteettiaan kieltämällä lapsilta ”kaiken kivan.”

 

Jokainen ryhmä keskustelee omat säännöt, mutta yleisesti ottaen hyvään ja toiset huomioonottavaan käytökseen kuuluu mm.

 

-       Ajoissa paikalle saapuminen

-       Asianmukainen pukeutuminen

-       Omista varusteista huolehtiminen

-       Tervehtiminen

-       Kohtelias ja toista arvostava puhetapa

-       Toisten kuuntelu

 

Ryhmiin jako

Lasten näkökulmasta pareihin, ryhmiin ja joukkueisiin jakaminen on erittäin tärkeä asia. Lapsi tekee tulkintoja sellaistakin asioista, joita aikuinen ei keksisi ajatella.

 

Jakaessaan lapsia ryhmiin ohjaajan tulee huolehtia, ettei yhdellekään lapselle tule sellaista tunnetta, että hän jää viimeiseksi huonommuuttaan tai että kukaan ei halua häntä omalle puolelle. Huutojakoa ei saa käyttää!

 

Vaihtele tietoisesti ryhmiin jakamisen perusteita. Käytä esimerkiksi näitä vaihtoehtoja:

 

-       Jako kahteen, kolmeen jne.

-       Ryhmä sattumanvaraisesti keskeltä kahtia

-       Vaatteiden väri (esim. samanväriset housut)

-       Hiusten väri

-       Mailan lavan värin perusteella

-       Arvonta

-       Nimen alkukirjan

-       Syntymäkuukausi

                         

Ryhmästä riippuen ohjaaja voi myös joskus antaa lapsille vapauden valita itse oma parinsa. Näin voi toimia vain siinä tapauksessa, että jokaisella lapsella on ryhmässä ainakin yksi hyvä ystävä. Jos ryhmässä ei ole ystävää, ohjaaja luo turvallisen ilmapiirin ja lieventää jännitystä ratkaisevasti pitämällä ohjat itsellään ja kantamalla vastuun jaosta.

Ohjaajan tulee kasvattaa ryhmäänsä siihen, että kaikki lapset hyväksyvät parikseen tai ryhmäänsä kenet tahansa. Ohjaajan tulee siis tietoisesti vaihdella ryhmien koostumuksia ja esimerkiksi pelata eri pelejä erilaisissa kokoonpanoissa.     

 

 

Lue aiheesta lisää:

Heikinaro-Johansson, P., Huovinen, T. &  Kytökorpi, L. (toim.) 2003. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY.

 

Numminen, P. & Laakso, L. 2001. Liikunnan opetusprosessin A,B,C. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 5. Jyväskylän yliopisto.

 

 

© Nuori Suomi ry 

 

 


 
  sponsorit
liikuntaleikki liikuntavinkki