Ohjaaja suunnittelee, järjestää ja arvioi toimintaa. Hän on yhteydessä lasten vanhempiin ja kantaa ohjaustilanteessa vastuun niin lasten fyysisestä kuin henkisestäkin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Näistä monista tehtävistä johtuen ohjaajalla on monia erilaisia rooleja. Hän on motivoija, kannustaja, ilmapiirin luoja, kuuntelija, lohdutuksen ja turvan antaja, rajojen asettaja ja toisinaan aikuinen, jota vastaan saa harjoitella pientä kapinointia. Ohjaajana voit olla lapselle ponnahduslauta omaan kasvuun ja kehitykseen.
Olet kasvattaja
Ohjaajan tulee olla lapselle turvallinen ja luotettava aikuinen. Koska ohjaaja on lapselle esikuva, ohjaajan tulee aina tietyin väliajoin miettiä oman toimintansa ja motiiviensa perusteita. Kun ohjaajalle itselleen ovat selvinneet omat motiivit ja tavoitteet, voi niihin pohdintoihin ja johtopäätöksiin nojautuen miettiä tarkemmin myös omaa roolia.
Arvomaailman tunnistamiseen kuuluvat pohdinnat siitä, mitä menestys tai onnistuminen tarkoittaa. Oletko tyytyväinen siihen, että lapsi harjoittelee sinnikkäästi ja oppii jonkun uuden taidon vai oletko tyytyväinen vasta hyvästä kilpailusijoituksesta. Arvomaailma heijastuu tahtomattasi myös yleiseen asennoitumiseen: ohjaaja, jolle jokainen lapsi on tärkeä omana ainutkertaisena yksilönään, iloitsee ja antaa kannustavaa palautetta yrittämisestä, peräänantamattomuudesta, ystävällisestä käyttäytymisestä, toisten huomioon ottamisesta ja auttamisesta.
Kilpailullisuutta korostavan ohjaajan arvomaailmassa lapsi muuttuu helposti välineeksi. Tällaisilla ohjaajilla on vaarana kohdella lapsia sen mukaan, miten taitavia he ovat tai miten hyvin he menestyvät kilpailuissa. Koska jokainen ohjaaja on ohjattavilleen esikuva, ohjaaja siirtää tiedostamattaan omaa arvomaailmaansa myös lapsiin. Siksi sinun on äärettömän tärkeää tunnistaa oma arvomaailmasi, tiedostaa vastuusi ja toimia kuten kasvattaja.
Ohjaajan tulee huolehtia siitä, että jokainen voi tuntea olonsa ryhmässä turvalliseksi. Ohjaajan tulee kantaa vastuuta ryhmän hyvästä ilmapiiristä ja puuttua heti, jos jonkun käyttäytyminen tai toiminta rikkoo myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä. Sinä asetat lasten käyttäytymiselle rajat ja huolehdit, että ryhmässä säilyy työrauha.
Ohjaaja joutuu toisinaan osoittamaan eettisesti hyvän ja pahan, oikean ja väärän toiminnan rajat. Tällaisilla pohdinnoilla autat lasten eettisen ajattelun kehittymistä.
Lue aiheesta lisää:
Puolimatka, T. 1999. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat. Helsinki: Tammi.
Puolimatka, T. 2004. Kasvatus, arvot ja tunteet. Helsinki: Tammi.
Olet esimerkki
Koska ohjaaja on esimerkki, hänen tulee toimia siten kuten opettaa.
Jos ryhmässä on yhteisesti sovitut pelisäännöt, ohjaajan tulee noudattaa niitä tarkkaan ja täsmällisesti. Vain siten ohjaaja voi lunastaa itselleen uskottavuutta kasvattajana.
Ohjaajan tulee pystyä hallitsemaan ja hillitsemään omat tunteensa. Aikuisen on tärkeää pystyä säätelemään tunteittensa ilmaisun voimakkuutta. Lapsi ei siihen aina pysty, mutta häntä tulee siihen määrätietoisesti opettaa. Tässäkin asiassa lapsi tarvitsee aikuisesta esimerkin itselleen.
Ohjaajan oppiminen, oma kehittyminen
Opiskelu tuo uutta puhtia ohjaajan jaksamiseen omaan vaativaan tehtävään. Syvällisempi perehtyminen esimerkiksi kehityspsykologiaan herättää kiinnostuksen lasten kehitysiän vaikutusten tuntemiseen.
Usein lisätieto innostaa kokeilemaan uudenlaisia käytännön ratkaisuja varsinaisessa ohjaustoiminnassa. Lisätieto auttaa myös ymmärtämään lasten käyttäytymistä, oppimisprosessia ja kasvun vaiheita.
Opiskelun kautta saat toimintaan syvyyttä. Nuoren Suomen nettisivuja seuraamalla voit löytää itsellesi mielenkiintoisia koulutuksia.
Tähän oppaaseen on kerätty eri aihealueista kirjallisuusviitteitä. Tutustumalla mainittuihin kirjoihin saat kustakin aihealueesta lisätietoa.
© Nuori Suomi ry