Jäsentäminen auttaa lasta oppimaan

Jäsentäminen perustuu ajan, tilan ja tekemisen selkeyttämiseen

Jäsentämisellä tarkoitetaan rakenteiltaan selkeäksi suunniteltua ohjausta. Selkeässä ohjaamisessa on hyödynnetty myös eri aistikanavia. Useampaa aistikanavaa pitkin tuleva tieto helpottaa lapsen hahmottamista ja oppimista. Esimerkiksi erilaiset kuvat (piirretty, valokuva, tietokoneella tehty jne.) ovat hyvä tuki puheen avuksi. Kuvin voidaan kertoa vaikkapa tulevan liikuntatuokion rakenne ja lapsen mielipide tuokiosta.

Jäsentämisen tavoitteena on selkeyttää ohjausta, jotta liikuntatuokiosta tulee sujuva. Liikunnan jäsentämisestä hyötyvät eniten sellaiset liikkujat, joilla on oppimisen, kommunikoinnin, keskittymisen tai tilanhahmottamisen ongelmia. Jäsentäminen tarjoaa sekä lapselle että ohjaajalle mahdollisuuden ennakoida tilanteita ja tutut toimintamallit luovat turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on tasavertaisten liikkumis- ja oppimismahdollisuuksien luominen kaikille lapsille. Tämä tavoite ei toteudu, jos kaikkien lasten oletetaan toimivan ja oppivan samalla tavalla. Esimerkiksi liikunnallisesti heikompitasoinen lapsi tarvitsee selkeästi rakentuvaa ohjausta ja tehostettua palautteen antamista.

Aika

Ajan jäsentämisessä korostuvat oppimistilanteen alkaminen ja loppuminen sekä miten usein tai kuinka kauan toiminta kestää. Oppimisvaikeuksia omaava lapsi kokee usein oman toiminnan ohjaamisen ja aloittamisen vaikeana ja juuttuu usein tekemään yhtä asiaa. Tällöin selkeä ajan jäsentäminen ja sisällöllinen suunnittelu voi tukea yksilön oman toiminnan suuntaamista tavoitteiden mukaisesti. Lapsen kannalta on olennaista tietää, mitä häneltä seuraavaksi odotetaan, mitä sen jälkeen tapahtuu ja kuinka kauan odotettavissa oleva tapahtuma kestää. Henkilö, joka on ohjannut liikuntaryhmää on varmasti kokenut tilanteen, jossa tuokion alussa lapsi toisensa jälkeen käy kysymässä: ”Ope, mitä me tänään tehdään?”, ”Ope, pelataanks me tänään?” tai ”Ope, millon pelataan?”. Yksi keino helpottaa lasten tietämättömyyttä ja uteliaisuuden tunnetta on piirtää liikuntatuokioihin aikajana. Aikajana kertoo sen, milloin toiminta alkaa ja milloin se päättyy sekä mitä eri vaiheita ohjausjakso sisältää. Aikajanaa seuratessaan lapsen on helpompi suunnata keskittymistään meneillään olevaan toimintaan. Liikuntatuokioissa aikaa voidaan jäsentää myös käyttämällä kelloa, pilliä, musiikkia sekä toistojen ja lorujen että riimitysten määrää. Esimerkiksi munakellon pirinä on selkeä toiminnan lopettaja.

Käytännön vinkkejä musiikin käytöstä ajan jäsentämisessä:

• Paikkaleikki: Ohjaaja on muodostanut salin lattialle piirin lattiamuodoista. Lattiamuotoja on yhtä monta kuin liikkujia. Yksi lattiamuodoista on asetettu piirin keskelle. Ohjaaja antaa ryhmälle ohjeen: ”Kun musiikki soi, liiku vapaasti tilassa. Musiikin loputtua hae itsellesi paikka lattialla olevan muodon päältä.”

• Kiireinen valokuvaaja: Ohjaaja antaa ohjeen ryhmälle: ”Kun musiikki soi, liiku vapaasti tilassa. Kun musiikki loppuu, pysähdy paikallesi patsaaksi”.

• Tietyn musiikin soittaminen tarkoittaa aina samaa toimintaa. Esimerkiksi loppurauhoittumista.

Tila

Monipuolinen ja vaihteleva ympäristö innostaa suurinta osaa lapsista liikunnalliseen toimintaan. Toisaalta ympäristön virikkeellisyys saattaa osalla lapsista vaikeuttaa tarkkaavuuden suuntaamista. Tilaa jäsentämällä voidaan poistaa ylimääräiset, keskittymistä ja oppimista häiritsevät tekijät. Tietyllä toiminnalla ja välineillä on oma pysyvä paikkansa ja tilan käyttö ja visuaalinen ilme on selkeää. Sisätiloissa liikuntapaikat voidaan jäsentää merkitsemällä suorituspaikat väreillä, merkkikartioilla, nuolilla, lattiamerkeillä sekä jalan- ja kädenjäljillä. Ulkona puolestaan tilan jäsentämisessä on hyvä hyödyntää jo valmiina olevaa ympäristöä, kuten nurmi- tai hiekkakenttää sekä teitä ja polkuja. Jos toimintaympäristö on liikkujalle uusi, on liikuntatuokio hyvä aloittaa tutustumalla tilaan ja rajoihin.

Käytännön vinkkejä:

• Keilaus-pelissä lattiamuodoilla voidaan osoittaa paikka, mistä pelaaja saa heittää palloja

• Liikuntaradalla jokaisen suorituspisteen kuvallinen ohje on lattialla tai seinällä

Toiminta

Toiminnan jäsentämisen tavoitteena on auttaa lasta hahmottamaan ja keskittymään oleelliseen. Käytä toiminnan aikana kuvia muistuttamaan tehtävästä ja korosta ohjaamisessa ydinkohtia, esimerkiksi kuperkeikassa leuan rintaan painamista ja selän pyöreyttä. Anna lapsille selkeät ohjeet, huomioi muistin rajoitukset ja anna yksi ohje kerrallaan. Sijoitu itse niin, että kaikki lapset näkevät sinut. Kutsu lasta nimeltä, jotta hän tietää, että palautteesi on tarkoitettu juuri hänelle. Liikuntatilanteessa toiminta on hyvä aloittaa ja lopettaa aina samalla tavalla. Selkeä ja samankaltaisena toistuva aloitus ja lopetus auttavat varsinkin tarkkaavaisuushäiriöistä lasta. Loppurauhoittumisen aikana nollataan liikkumisesta aiheutuneet kierrokset ja rentoudutaan ja rauhoitutaan hetkeksi.

Käytännön vinkkejä:

• Istuminen rauhoittaa, siksi istumispiirit ovat hyviä aloitus- ja lopetusmuotoja

• Jokaisella lapsella on hyvä olla oma, merkitty paikka. Esimerkiksi lattiamuoto.

• Pilko tehtävät osiin. Tämä helpottaa erityisesti uusien taitojen oppimista.

• Anna tekemiselle aina nimi

• Rytmitä tunti ja pidä tauko asiasta toiseen siirryttäessä

Lue aiheesta lisää:

Kerola, K. 2001. Struktuuria opetukseen. Selkeys ja rakenteet oppimisen edistäjänä. PS-kustannus, Opetus 2000 – sarja.