Järjestelyt
Järjestelyt ovat sellaista ohjaajan toimintaa, joilla hän pitää yllä järjestystä, siirtyy harjoitteesta tai paikasta toiseen, antaa ohjeita välineiden/telineiden siirtämiseen sekä reagoi lasten toimettomuuteen. Hyvä organisointi voi tehostaa liikuntatuokion onnistumista huomattavasti.
Suunnittele harjoitus siten, että toiminta etenee sujuvasti ilman pitkiä odotusaikoja. Rakenna etukäteen kunkin lapsen taitotasolle soveltuvia suorituspaikkoja niin paljon, että kaikki lapset pääsevät liikkumaan samanaikaisesti. Varaa myös välineitä niin paljon, että jokaiselle riittää oma väline. Muista - kaikilla ei tarvitse olla samanlainen väline yhtä aikaa! Suunnittele tilan käyttöä niin, että jokaisella on riittävästi omaa tilaa ja lapset välttyvät turhilta törmäyksiltä. Ohjaajana sinä kannat vastuun toiminnan turvallisuudesta.
Ohjattu liikuntatuokio alkaa aina sovittuna aikana sovitussa paikassa. Tutut aloitusrutiinit luovat turvallisuutta ja ne jäsentävät huomattavasti lapsen ajattelua sekä ajankäyttöä. Kokoa ryhmä sovittuun paikkaan ja aloita toiminta. Sinun tulisi luoda oppimista edesauttavat olosuhteet jo heti harjoituksen alussa. Voit virittää lapsia harjoiteltavaan asiaan esimerkiksi tekemällä mielenkiintoa ja uteliaisuutta herättäviä kysymyksiä: ”Muistatteko kun harjoittelimme kuperkeikkaa?” - ” Miten se tehtiinkään? – Tänään harjoittelemme samaa temppua, mutta nyt yritämme sitä renkailla.”
Yksittäisen harjoitteen tavoite
Jokaisella harjoitteella ja harjoitusosiolla tulee olla selkeä perustelu, miksi sitä harjoitellaan sekä selkeä tavoite, mihin harjoituksella pyritään. Yhdessä harjoitteessa voi olla 1-2 selkeää tavoitetta. Tavoite voi olla motorinen (esim. jonkun uuden taidon oppiminen), tiedollinen (esim. paitsiosäännön oppiminen), sosiaalinen (lapsi avustaa ja neuvoo pariaan) tai fyysinen eli kunto-ominaisuuksiin liittyvä tavoite (esim. lihasvoiman harjaannuttaminen). Muista antaa palautetta tavoitteiden suunnassa. Esim. kun tavoitteena on parin neuvominen, anna palautetta siitä, miten kukin lapsi onnistuu parin neuvomisessa. Muista antaa myös jotain kehitettävää eli esimerkiksi miten lapsi voisi antaa sellaista palautetta, josta pari hyötyisi vieläkin enemmän.
Sisältö
Tavoite määrää harjoitteen sisällön. Kun yksittäisen liikuntatuokion tavoitteena on jonkin taidon oppiminen, harjoittelun painopisteenä tulee olla kyseisen taidon harjaannuttaminen. Jos liikuntatuokion tavoitteena on jonkin fyysisen ominaisuuden harjaannuttaminen, se tulee näkyä myös harjoittelun sisällöissä. Lapset jaksavat keskittyä yhden asian harjoitteluun noin 5-15 minuuttia kerrallaan. Yksittäisen liikuntatuokion kokonaiskestolla on myös suuri merkitys. Lasten ikä vaikuttaa kestoon siten, että 3-5-vuotiaat jaksavat keskittyä ohjattuun toimintaan noin 20-40 min., 6-8-vuotiaat noin 30-60 min. ja 9-12-vuotiaat 45min.- 1 ½ h kerrallaan. Käytä tuokion sisällä painopistealueen harjaannuttamiseen eniten aikaa.
Ohjaustapa
Perustaitojen harjoittelu
Erilaiset toimintamuodot ohjaavat sinua kehittämään omaa ohjaustapaasi. Ohjaustavoissakin vaihtelevuus ja monipuolisuus ovat valttia! Ohjaajan suunnittelemin liikuntatehtävin ja ohjein lapset harjoittelevat erilaisia motorisia perustaitoja. Lapset harjaannuttavat taitojaan jäljittelemällä ja mallintamalla mahdollisimman oikeaoppista suoritustekniikkaa. Perustaitojen harjoittelua voit ohjata ohjaajakeskeisillä komento- ja harjoitustyylillä tai käyttämällä lapsilähtöistä ongelmanratkaisutyyliä. Pariohjauksella saat mukavaa vaihtelua 9-12-vuotiaiden lasten taitojen opetteluun.
Pelit ja leikit
Peleissä ja leikeissä ohjaajan tehtävänä on johtaa toimintaa ja huolehtia sääntöjen noudattamisesta. Pelien ja leikkien aikana voit vaihdella komentotyyliä ja harjoitustyyliä. Usein leikki tai peli sujuukin kuin itsestään, eikä sinun tarvitse ohjaajana kuin kannustaa ja innostaa – tai vaikka leikkiä itse mukana!
Liikuntaradat ja liikuntatehtävät
Liikuntaradoissa ja liikuntatehtävissä ohjaaja vastaa suunnittelusta sekä ohjeistaa lapset turvalliseen suorittamiseen. Liikuntaratoihin ja -tehtäviin sopii hyvin ongelmanratkaisutyyli, ohjattu oivaltaminen, eriyttävä- ja itsearviointityyli sekä harjoitustyyli. Kokeile rohkeasti myös pariohjausta.
Omaehtoinen liikkuminen
Omaehtoisen liikkumisen aikana sinä tarjoat mahdollisuuden liikkumisen toteuttamiselle ja tarjoat liikuntavälineet kaikkien ulottuville. Omaehtoisen liikkumisen aikana valvot turvallisuutta ja tarvittaessa voit antaa lisää välineitä tai vinkkejä aktiivisen toiminnan ylläpitämiseksi. Vinkkejä antaessasi voit hyödyntää erilaisia ohjaustapoja.
Liikuntatuokion lopetuksen tulee olla selkeä. Anna koko ryhmälle tuokion päätteeksi yleispalautetta toiminnan kulusta. Kaikille yhteisessä palautteessa voit arvioida harjoitteiden onnistumista (kuten mitkä asiat onnistuivat, mikä meni paremmin kuin edellisellä kerralla jne.). Yleispalautteessa voit myös motivoida lisäharjoitteluun kertomalla lapsille sen, mitä harjoiteltavaa ja opeteltavaa jäi odottamaan seuraavalle kerralle. Liikuntatuokion lopuksi suorituspaikat järjestetään yhdessä lasten kanssa seuraavaa käyttäjää varten. Jokaisen ryhmän jäsenen tulee oppia huolehtimaan suorituspaikoista ja –välineistä yhteisvastuullisesti. Liikuntatuokio päättyy peseytymiseen ja vaatteiden vaihtoon.
Lue aiheesta lisää:
Hakala, L. 1999. Liikunta ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Numminen, P. & Laakso, L. 2001. Liikunnan opetusprosessin A,B,C. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 5. Jyväskylän yliopisto.
© Nuori Suomi ry |