Siirry Nuori Suomi -organisaation sivuille
 

SUUNNITTELEN LIIKUNTAA -PALVELUN PERUSTA

 

Jokainen liikuntatuokio vaatii suunnittelua – tuokion pituudesta riippumatta. Suunnittelen liikuntaa -palvelussa voit suunnitella 1–5 liikuntatehtävästä koostuvia liikuntatuokioita. Jokaisen palvelussa olevan liikuntatehtävän perusta on monipuolisen liikkumisen kehäkaavio, jonka Nuori Suomi on tehnyt yhteistyössä lasten liikunnan asiantuntijoiden kanssa. Näin pyrimme helpottamaan sinun suunnittelutyötäsi. Alla on esitelty kaavio tarkemmin.  

 

 

 

Monipuolinen liikkuminen on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta olennaista. Sen avulla lapsella on mahdollisuus oppia monia elämän tärkeitä asioita. Liikkumisella ja tilanteilla, joissa liikutaan, on merkitystä muun muassa lapsen tunnealueen, tiedollisen alueen ja liikunnallisen alueen kehittymisessä.

 

 

 

Lapset elävät vahvasti tunteella – myös liikkumisen tilanteissa; pelit ja leikit voivat nostaa esiin laajan tunteiden kirjon (ilo, suru, pettymys jne.). Tunteet ovat lapsen persoonallisuuden ja sosioemotionaalisen kehityksen keskeinen tekijä. Tunteet ja niiden säätelyn kehitys ovat myös läheisessä yhteydessä lapsen minäkuvan kehitykseen.

 

Kulttuuritaustasta riippuen tunteita pyritään joko peittämään tai osoittamaan hyväksytyllä tavalla. Meidän kulttuurissamme negatiiviset tunteet pyritään enimmäkseen peittämään, positiivisten tunteiden näyttäminen sen sijaan on yleisesti hyväksyttyä, vaikkakin melko harvinaista ainakin aikuisten keskuudessa. Toisin kuin aikuinen, lapsi näyttää tunteitaan mielellään ja jopa toistaa useita kertoja samoja tilanteita ja leikkejä, joissa hän on tottunut kokemaan positiivisia tunteita. Tunteiden aktivoiminen ja hyväksi käyttäminen oikealla tavalla ovat tunteiden säätelyprosessin keskeisimpiä tekijöitä.

 

Liikkuminen yksin ja ryhmässä tarjoaa lapselle mahdollisuuksia ilmaista itseään ja tunteitaan sekä sanallisesti että liikkeen kautta. Tämä vahvistaa lapsen itsetuntemusta, mikä luo edellytyksiä tasapainoiselle vuorovaikutukselle ja ryhmässä toimimiselle. Liikunnassa lapsi joutuu tilanteisiin, joissa toisten huomioonottaminen, auttaminen, sääntöihin sopeutuminen, johtajana ja johdettavana oleminen sekä turhautumisen sietäminen ovat olennainen osa toimintaa (esimerkiksi sääntöleikit, pelit, pari- ja ryhmätyöt).

 

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittyessä leikit ja pelit pursuavat jännitystä, parhaansa yrittämistä, muiden huomioimista, myötäelämistä, kohteliaisuutta, sopimusten tekoa... ja mikä hienointa, korvaamattomia onnistumisen elämyksiä!

 

 

 

Lapsi oppii liikunnan avulla. Samalla tavalla kuin liikunta on tärkeää fyysiselle kasvulle ja kehitykselle, se on myös tärkeää tiedolliselle toiminnalle; havaitsemiselle, ajattelulle sekä kielen ja muistin kehitykselle. Liikkuessaan lapsi käyttää aistejaan monipuolisesti havainnoimiseen ja hankkii näin tietoa kehostaan ja ympäristöstään.

 

Tavoitteellisesti ohjatun liikunnan avulla lapsi voi oppia käsitteitä sekä niiden merkityksiä (aikaan, tilaan, suhteisiin, muotoihin ja tiedonalaan liittyviä käsitteitä). Havaintojen tekeminen, luokittelu sekä järjestäminen vertaamalla, yhtäläisyyksiä ja eroja pohtimalla ohjaa lasta syy-seuraussuhteiden oivaltamiseen ja loogiseen päättelyyn.

 

 

 

Motorisella kehityksellä tarkoitetaan vartalon ja sen osien toiminnallisia muutoksia. Motorinen kehitys noudattaa hermostollista kehitystä. Ensin kehittyvät motoriset perustaidot, jotka jokaisen lapsen tulisi oppia mahdollisimman oikein ja taloudellisesti pystyäkseen käyttämään niitä hyväkseen jokapäiväisissä toiminnoissa ja lajitaitojen oppimisessa. Motorisia perustaitoja ovat esimerkiksi käveleminen, juokseminen, hyppääminen ja heittäminen. Lajitaidot muodostuvat motorisista perustaidoista ja niiden yhdistelmistä. Lajitaitoja ovat esimerkiksi palloilutaidot, voimistelutaidot, hiihtotaidot ja uimataidot.

 

Fyysisen kunnon terveydellisiä tekijöitä ovat lihasvoima ja -kestävyys, verenkierto- ja hengityselimistön kestävyys, nivelten liikkuvuus sekä kehon rasvan määrä. Näiden kehittyminen auttaa lasta selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista ilman väsymistä. Itse motoriseen suoritukseen vaikuttavia fyysisiä kuntotekijöitä ovat tasapaino, koordinaatio, ketteryys ja liikenopeus.

 

Motoristen perustaitojen ja lajitaitojen kehittyminen edellyttää monipuolista liikkumista. Erilaiset tehtävät, erilaiset ympäristöt ja vaihtelevat tavat liikkua lisäävät kiinnostusta ja intoa liikkumista kohtaan. Kun liikkuminen on monipuolista, se koetaan mielekkäämmäksi ja se kehittää väistämättä myös lapsen fyysistä kuntoa. Lapset voivat itsekin ideoida uusia, erilaisia tapoja liikkua. Kaikenlainen liikkuminen on kuin aarteiden tallentamista kukkaroon elämää varten.

 

 

 

Kaikilla meillä yhdessä on vastuu siitä, että suomalaiset lapset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja monipuolisesti.

 

 

 

Liikuntaa voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä. Liikkuminen, esimerkiksi motoriset perustaidot, muuntuu toimintaympäristöstä riippuen. Liikkuminen erilaisissa toimintaympäristöissä onkin yksi helpoimmista tavoista monipuolistaa liikkumista. Samoja liikuntatehtäviä on mielekästä toteuttaa eri ympäristöissä, kunhan tehtäviä muunnellaan ympäristöön sopivaksi. Usein tehtävän muunteluun eri ympäristöihin sopivaksi riittää välineiden vaihtaminen, pelialueen koon suurentaminen tai pienentäminen, sääntöjen pienet muutokset jne.

 

 

 

 

Liikuntatehtävät voidaan ryhmitellä toimintamuotoihin toiminnan luonteen ja ohjaajan roolin perusteella. Toimintamuodot ovat siis erilaisia tapoja tarjota lapsille liikkumisen mahdollisuuksia. Eri toimintamuodoissa ohjaajan rooli vaihtelee. Perustaitojen harjoittelussa ohjaajan rooli on aktiivisin ja toiminta on ohjaajajohtoista. Omaehtoinen liikunta taas on lapsilähtöistä ja ohjaajan tehtävänä on lähinnä toiminnan tarkkailu ja turvallisuudesta huolehtiminen. Yksi tapa monipuolistaa liikuntaa on käyttää vaihtelevasti eri toimintamuotoja.

 

1) Perustaitojen harjoittelu

Perustaitojen harjoittelu on motoristen perustaitojen ja lajien perustaitojen, kuten kävelyn, juoksun, hyppäämisen, heittämisen jne. ohjattua harjoittelua. Perustaitojen harjoittelun ohjaus koostuu harjoiteltavan taidon lyhyestä selityksestä ja esimerkin näyttämisestä, taidon harjoittelusta ja virheiden korjaamisesta sekä opitun taidon siirtämisestä tarkoituksenmukaiseen toimintaan, esimerkiksi peliin tai leikkiin. Perustaitojen harjoittelussa ohjaaja tekee päätökset siitä, mitä harjoitellaan, miten harjoitellaan ja milloin harjoittelu aloitetaan ja lopetetaan. Harjoitteet ovat ohjaajajohtoisia ja niissä pyritään ohjaamaan oikeaan suoritustekniikkaan.

 

2) Pelit ja leikit

Pelit ja leikit ovat ohjattuja kilpailuja ja kisailuja, joiden avulla voidaan hauskasti harjoitella motorisia perustaitoja ja lajitaitoja. Pelit ja leikit mahdollistavat, useammin kuin perustaitojen harjoittelu, lapsikeskeisen toiminnan: lapset voivat itse vaikuttaa tavoitteiden asetteluun ja keinojen valitsemiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Peleissä ja leikeissä ohjaajan tehtävänä on toiminnan käynnistäminen ja johtaminen, sääntöjen valvominen ja toiminnan päättäminen.

 

3) Liikuntaradat ja -tehtävät

Tässä toimintamuodossa tilaan valmistellaan useita tehtäväpisteitä. Tehtävät voidaan suorittaa pistetyöskentelynä, jolloin jokaisella pisteellä toimitaan tietty aika ja tehtävää tai paikkaa vaihdetaan ohjaajan merkistä. Tehtäviä voidaan kiertää myös yhtäjaksoisesti ratana, jolloin lapset etenevät pisteeltä toiselle omaan tahtiinsa. Liikuntaradat ja tehtäväpistetyöskentely mahdollistavat sekä ohjaajajohtoisen että lapsikeskeisen ohjaustavan; ohjaaja voi opastaa lapsia toiminnan aikana oikeisiin suoritustekniikoihin tai keskittyä toiminnan valvomiseen ja turvallisuuden varmistamiseen. Tehtäväpisteet voidaan ideoida yhdessä lasten kanssa tai ohjaaja voi suunnitella ne etukäteen. Tehtäväpisteillä voidaan toimia tarkasti suunniteltujen ohjeiden mukaan tai improvisoiden mielikuvitusta käyttäen.

 

4) Omaehtoinen liikkuminen

Omaehtoisella liikkumisella tarkoitetaan toimintaa, jota syntyy lapsilla ja nuorilla luonnollisesti erilaisissa tilanteissa. Lapset liikkuvat mielellään omaehtoisesti, kun siihen vain annetaan mahdollisuus. Omaehtoinen liikkuminen on erityisen lapsilähtöistä: lapsi itse päättää mitä tekee ja kenen kanssa, ja kukin lapsi saa liikkua omalla tasollaan. Ohjaajan tehtävänä on tarjota mahdollisuus liikkumiseen ja antaa liikuntavälineitä lasten käyttöön. Hän myös takaa turvallisuuden. Lasten kanssa sovitaan yleiset käyttäytymissäännöt, kuten toisten huomioiminen ja välineiden tarkoituksenmukainen käyttäminen.

 
 
  sponsorit
liikuntaleikki liikuntavinkki